★ 1000 miles away from you

Hiuskriisi, vaatekriisi, lävistyskriisi ja kriisit senkun jatkuu. Hiustyyli on taas suurin ongelma. Tekisi mieli leikellä hiuksia ihan kunnolla, mutta kadunko sitä seuraavana päivänä? Ei tiedä kun kokeilemalla, sitten vituttaa jos kaduttaa.

Vaatteita siellä täällä, mutta siltikkään ei löydy mitään kivaa päälle puettavaa. Kaikki rahat tekisi mieli kuluttaa shoppailuun, mutta mllä sitten elän seuraavat kuukaudet. Paheeni on nettikaupat, koska siellä shoppailu on aivan liian helppoa ja vaivatonta. Kuitenki aion uhrata muutamat kympit uusiin vaatteisiin lähipäivinä. Sehän on vain ruuastani pois.

Septum, poskilävärit, septum..Kun päättämisen vaikeus iskee ja rahatilanne kiristää. Septum olisi ykkösvaihtoehto, koska tahdon se takaisin, mutta poskilävärit silti himottais enemmän. Päivä aikaa miettiä ja sitten päädyn jompaan kumpaan tai en kumpaankaan. T:n kanssa luultavasti mennään yhdessä ottamaan uudet lävistykset, mutta saa nähä kyetäänkö sinne asti. Tiistaina kaikki selviää.

★ Rain don't go away

Bussimatkat, vesisade ja tappotuuli. Yriti epätoivoisesti kävellä vastatuuleen tavaroineni kanssa, mutta joka askel tuntui niin saatanan raskaalta. Koko päivä oli yhtä vastatuuleen tarpomista, mutta siitä huolimatta mä olin hyvällä tuulella. Sain kaikki asiat hoidettua tahtomallani tavalla ja viettää aika ystävien kanssa. 

Mikä vesisateessa on, että se saa mut omalla tavallaan onnelliseks ja ajattelemaan asioita eri tavalla kuin yleensä. Kotimatkan istuin bussissa ja rakkasade ropisi ikkunoihin. Kuski höpötti mulle omiaan ja hymyilin takaisin, vaikka asiat menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olin aivan muissa maailmoissa. 

Huomenenna mä aion ottaa rennosti ja jos hyvin kävisi, voisin mennä valokuvailemaan ilmojen salliessa. Tosin saesääki käy. Tällä hetkellä väsymys on sanoin kuvaamattoman olematon, mutta siltikin tahdon nukkumaan. Lämpimän peiton alle ja voin vain toivoa että nukahdan pian. Nukkuessa kaikki on aina niin hyvin.

Mutta siinä sitten se mistä eilen mainitsin, kielikoru. Monen vuoden harkinnan ja pelkäämisen jälkeen uskaltauduin. Hetkittäin toivon etten sitä olisi ottanut, sillä särky on sanoin kuvaamaton ja nälkä sitäkin suurempin. Kuitenkin olen tyytyväinen ja säryn laannuttua vieläkin tyytyväisempi. Kielikorun lisäksi tein taas itselleni smileyn. Tällä kertaa erilaiselle korulla, sillä hevosenkenkä korun pallot nielasin kymmeniä kertoja, joten vaihdoin korun erilaiseen. Siitäkin otan kuvan ehkäpä myöhemmin. Nyt untenmaille.