It's like you're chosing to ignore me when I'm at my worst

Viellä hetki sitten musta tuntui, että kaikki on mahdotonta ja kaatumassa niskaan. Olin jäänyt paikoilleni, enkä tiennyt kuinka siirtyä eteenpäin. Kauan olin ollut samassa pisteessä ja jahdannut samoja asioita, kunnes lopulta tajusin kuinka tyhmä olenkaan ollut. Viimeinkin osasin päästää irti ja siirtyä elämässäni eteenpäin. Löysin itsestäni ja kaikesta ympärilläni olevasta uusia puolia ja nyt tuntuu kuin olisin vapautunut kahleista. Voin viimein taas nauttia elämästä.

En aio tuhlata enää elämääni menneiden pohtimiseen tai takertua asioihin, jotka ovat saavuttamattomissa, vain päässäni olevia harhakuvitelmia. Aion ottaa uudet hasteet vastaan ja toteuttaa itseäni, elää juuri niinkuin minä haluan, enkä niinkuin toiset olettavat minun elävän. Luultavasti mietin vuoden päästä, että mitä helvettiä ajattelin näinä hetkinä ja kuinka olisin voinut tehdä nämä ja tulevat valintani toisin, mutta toisaalta miksi alkaisin katua jotain elämässäni mitä olen sillä hetkellä halunnut. Ei minulla ole aikaa jäädä katumaan valintojani, etenkään jos olen tyytyväinen tähän hetkeen... Ilman kaikkia typeriä ja vähemmän typeriä valintojani, en olisi nyt tässä. Siispä täysillä eteenpäin kohti uusia pettymyksiä! hahaha, ei nyt sentään.